Kaupunginhallitus
PL 1
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 LUONNOKSESTA
Kslk 2009-981, Khs 2009-1560/022 2.7.2009
Maakuntasuunnitelmassa on kuvattu Itä-Uudenmaan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Maakuntasuunnitelmassa on kerrottu alueen väestöstä, aluetaloudesta, elinkeinoelämästä, työmarkkinoista, matkailusta, elinoloista, palveluista ja alueen suhteesta ympäristöönsä mm. metropolialueeseen. Maakunnan visio 2040 on "Itä-Uusimaa on ympäristöltään ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen, energinen ja uudistuva rannikkomaakunta, jossa on asukkaille hyvän elämän edellytykset"
Maakuntasuunnitelmassa on tiiviisti kuvattu Itä-Uudenmaan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Maakuntasuunnitelmassa on myös pureuduttu ennakoituihin tulevaisuuden muutoksiin.
Aluerakennetta on tarkasteltu neljän vertailevan vaihtoehdon muodossa. Vaihtoehdot ovat Veturi, Helminauha, Sipoon Silmukka ja Porvoon silmukka. Lisäksi kuvataan nykytrendin kaltaisen kehityksen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Veturi-vaihtoehdossa aluerakenteen painopiste on selkeästi Itä-Uudenmaan keskellä, joka muodostaa oman toiminnallisen kokonaisuutensa. Vaihtoehto tukee Itä-Uudenmaan ja erityisesti Porvoon työpaikkaomavaraisuutta ja palvelutarjontaa.
Helminauha-vaihtoehdossa läpi kulkeva Heli-rata ja lähijuna tukevat helminauhamaista pienten ja keskisuurten keskenään vuorovaikutuksessa toimivien keskusten ketjua. Vaihtoehto tukee paikalliskeskusten omavaraisuuden ja niiden työpaikkojen kehittämisen edellytyksiä.
Sipoon Silmukka-vaihtoehdossa aluerakenteen kasvun painopiste on läntisellä Itä-Uudellamaalla ja erityisesti Sipoossa. Heli-rata rakennetaan lähinnä kauko- ja tavaraliikenteen tarpeisiin. Vaihtoehto tukee Sipoon ja erityisesti Kulloon kehittymisen edellytyksiä työpaikkojen ja elinkeinojen alueena.
Porvoon Silmukka -vaihtoehdossa aluerakenteen painopiste on Porvoossa ja Sipoossa. Eteläisestä Sipoosta Söderkullan ja Kilpilahden kautta Porvooseen kulkee kaupunkirata, joka palvelee myös Helsingin liitosalueen liikennettä, jolloin metroa tai pikaraitiotietä ei alueella Itä-Uudenmaan kannalta välttämättä tarvittaisi. Vaihtoehdossa Heli-rata kulkee Hepi-selvityksessä esitettyä linjausta Porvoosta Hinthaaraan ja Helsingin lentoasemalle ja Helsinkiin.
Nykytrendi-vaihtoehdossa
kuvataan nykytilanteen kaltaisen rakenteen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Heli-radaton vaihtoehto on kaikkien vaihtoehtojen lähtötilanne. Nykytrendin
mukaisessa vaihtoehdossa aluerakenteen painopiste on selvästi lännessä.
Itä-Uudenmaan nykyiset yhdyskuntarakenteen keskittymät vahvistuvat
maltillisesti. Vaihtoehto ylläpitää pääkaupungista riippumattomampaa mutta
vähäisempää kehitystä.
Lausunto
Itä-Uudenmaan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä on kuvattu tiiviisti ja melko monipuolisesti ja kattavasti. Maakuntasuunnitelman ote on analyyttinen. Maakuntasuunnitelmassa on myös pureuduttu ennakoituihin tulevaisuuden muutoksiin. Itä-Uusimaa näkee itsensä selvästi aikaisempaa selvemmin osana metropolialuetta ja laajenevaa Helsingin seutua. Tätä on pidettävä positiivisena näkökulman avauksena.
Itä-Uudenmaan valitsemat varsin yleiset kehittämistavoitteet konkretisoituvat aluerakenteen kehittämistavoitteissa. Kaikissa vaihtoehdoissa yhteisinä lähtökohtina on useita tärkeitä asioita: E18-kehitysvyöhyke sekä kasvun suuntaaminen pääosin kaupunkeihin, keskuksiin ja joukkoliikenteen painottaminen.
Maakuntasuunnitelmasta puuttuu kysymys Helsingin seudun toisesta lentokentästä. Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa (VAT) mainitaan, että Helsingin seudun toiselle lentokentälle on osoitettava sijaintipaikka tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Vaikka asia kuuluu alueidenkäytön suunnitteluun, on lentokenttä niin merkittävä ja vaikutuksiltaan laaja-alainen, että se kuuluisi myös maakuntasuunnitelmaan. Helsingin seudun toinen lentokenttä luo kehitysedellytyksiä ympärilleen ja on konkreettinen aluekehityshanke.
Aluerakenteelle on osoitettu useita hyviä tavoitteita, mutta osin tavoitteet ovat ristiriitaisia. Kun korostetaan tasapainoisen väestönkasvun vaikutuksia mahdollistamalla kasvun suuntautuminen laajasti maakuntaan, tarkoitetaan käytännössä yhdyskuntarakenteen hajautumista, autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, pidempiä matkoja, joukkoliikenteen edellytysten heikentämistä ja estetään kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen syntymistä.
Aluerakennevaihtoehtojen avulla on saatu kuvattua erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Maakuntasuunnitelma 2040 -aineistosta puuttuu kuitenkin selvä Itä-Uudenmaan liiton tahtotila.
Aluerakennevaihtoehdot
Veturi-vaihtoehto
edellyttäisi hyvin erityistä kasvusysäystä Porvoon kehittymiselle. Ainakaan
viime vuosikymmenten kehityksen tai nyt näköpiirissä olevan kaupunkikehityksen
kannalta Veturi-vaihtoehto ei ole uskottava. Vaihtoehto ei tosissaan huomioi
tarkastelualuetta osana metropolialuetta. Se ei myöskään mitenkään huomioi Helsingin
laajentumista Östersundomiin, jonne tulevaisuudessa on syntymässä väestömäärältään
nyky-Porvoon kokoluokkaa oleva kaupunginosa.
Helminauharakenteelle on ominaista voimakas monikeskuksinen kaupunkikehitys. Vaikka vaihtoehtoon liittyy monia positiiviselta kuulostavia piirteitä kuten omavaraiset keskukset ja paikalliset työpaikat, vaihtoehto on epärealistinen. Nauhan helmiä on nykyisin vähän ja ne ovat kaukana toisistaan. Toisaalta täysin uusien keskusten syntyminen on hidasta ja lukuisissa selvityksissä todettu kaikkein kalleimmaksi ja epäekologisimmaksi vaihtoehdoksi. Helminauha ei tue uskottavasti metropolialueen kehitystä, koska kaupunkirakenteen kovimmat kasvupaineet on paljon lähempänä metropolialueen pääkeskusta kuin tässä vaihtoehdossa esitetyt keskukset.
Sipoon Silmukka -vaihtoehdossa tunnustetaan metropolialueen pääkeskuksen vetovoima ja siksi kasvu painopiste onkin Sipoossa. Vaihtoehtoon liitetty liikennejärjestelmä on ylimitoitettu. Heli-rata ilman merkittävää henkilöliikennettä ja toisaalta Kilpilahti-Nikkilä-Kerava -välin henkilöjunarata ovat epäuskottavia vähäisten hyötyjen takia.
Porvoon Silmukka -vaihtoehto ehdottaa kaupunkijunarataa Helsingin ja Porvoon välille, mikä voisi ainakin periaatteessa korvata Helsingin metron tai pikaraitiotien Östersundomissa. Ratalinjausta tulisi kuitenkin tarkistaa, jotta rata mahdollisimman hyvin hyödyntäisi kaupunkirakennetta. Toisaalta kaupunkijunan voisi korvata metro tai pikaraitiotie. Vaihtoehtoon liittyy myös toinen, pääasiassa kaukoliikenteelle tarkoitettu rata Porvoosta Hinthaaran ja Nikkilän kautta lentoasemalle ja Helsinkiin (HEPI-rata). Porvoon Silmukka -vaihtoehto vaatisi erittäin kalliit ratainvestoinnit ja erittäin määrätietoista kaupunkirakenteen ohjausta ja ennakoitavissa olevaa kehityspainetta. Rakennemallia muokkaamalla saa tästä parhaan pohjan nykyisen Itä-Uudenmaan alueen kehittämiselle. Vaihtoehdosta on nähtävissä selvä visio. Vaihtoehto mahdollistaa pitkän aikavälin määrätietoisen alueen kehittämisen, se mahdollistaa vaiheittain etenemisen ja joustavuuden.
Itä-Uudenmaan liitto on yhdessä Uudenmaan liiton, Porvoon, Sipoon, Vantaan ja Helsingin kanssa laatimassa kehyssuunnitelmaa Helsingin ja Porvoon välille, jossa hahmotellaan aluerakenteen kehitystä ja vaihtoehtoja pitkälle tulevaisuuteen. Kehyssuunnitelmassa luodaan yhteistä tahtotilaa alueen kehittämiselle. On tärkeää, että Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma on samansuuntainen kehyssuunnitelman kanssa. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuutta parannetaan olennaisesti koordinoimalla em. suunnitelmia, johon kehyssunniteman käynnistynyt yhteistyö antaa hyvät mahdollisuudet.
Nykyinen Itä-Uudenmaan maakunnan alue on toiminnallisesti osa Helsingin metropolialuetta, minkä takia maakuntasuunnitelmaa ja maakuntasuunnitelman aluerakennevaihtoehtoja tulisi tehdä laajempana kokonaisuutena. Tämän takia Itä-Uudenmaan liiton ja Uudenmaan liiton mahdollisimman pikainen yhdistäminen olisi tarkoituksenmukaista.
Lisätiedot:
Huhdanmäki Aimo, yleiskaavasuunnittelija, puhelin 310 37071
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO
|
Tuomas Rajajärvi |
|
Markku Lahti |
|
virastopäällikkö |
|
yleiskaavapäällikkö |
|
LIITE |